Ylämaan historia

Ylämaan kunta perustettiin vuonna 1929, kun Ylämaa erosi Säkkijärvestä. Ylämaa on saanut nimensä sijaintinsa mukaan. Ylämaan alue oli Säkkijärven ylämaata, kun taas rannikkoseutu oli alamaata. Asutusta Ylämaalla on ollut jo kivikaudella. Pysyvä asutus Ylämaalle syntyi keskiajalla. Alue on kuulunut aikojen saatossa sekä Ruotsin että Venäjän vallan alle. Pikkuvihassa (1742-1743) Venäjä sai Kymijoen itäpuoliset alueet Ruotsilta. Venäjän valtakautta jatkui Suomen itsenäistymiseen saakka. Toisessa maailmansodassa Ylämaa menetti alueita Neuvostoliitolle.

Maatalous ja karjanhoito olivat pitkään pääelinkeinoja Ylämaalla. Lisätuloja saatiin rahdinajosta sekä kotiteollisuudesta. Puuastioiden valmistus oli merkittävää seudulla. Ensimmäiset kansakoulut Ylämaalle perustettiin Villalaan ja Ylijärvelle v. 1889. Ylämaan seurakunta aloitti toimintansa vuonna 1925. Tällöin siihen kuului 2.817 henkilöä. Väkiluku kasvoi ja oli 1930-luvun lopulla 3.400 asukasta. 1930-luvulta lähtien muuttoliike kaupunkeihin kasvoi. Maa- ja metsätalouden merkitys väheni ja väestöä siirtyi palveluammatteihin sekä teollisuuden palvelukseen. Tänä päivänä kiviteollisuus on merkittävä työllistäjä Ylämaalla. Ylämaalta louhitaan graniittia sekä spektroliittia.

Seurakunta liitettiin 2009 Lappeen seurakuntaan ja Lappeenrannan Seurakuntayhtymään.
Ylämaalla asui vuoden 2009 lopussa 1.408 asukasta. Kunta liitettiin vuoden 2010 alusta Lappeenrantaan.